tiistai 24. joulukuuta 2013

PiraattiRadio: Joulu-Speciaali!

Hande Hou hou hou! Terrrvetuloa herkille aalloille! Tämä on lähetys sumun sisältä ja yön takaa. Tämä on PiraattiRadio ja aaltomme on yli viisikymmentä metriä.. Tämä on lähetys sateiselta Suomenlahdelta ja tänään on Jouluaatto ja lähetämme teille Jouluaatto-Special ohjelman. Onko pukki jo käynyt, vietättekö iltaa yksin vai seurassa? Sillä ei ole väliä, sillä tänään aiomme soittaa teille rokkia. Tämä lähetys on omistettu kaikille yksinäisille ihmisille kautta maailman äärten, rock is here to stay!

Ja tämä on Hanoi Rocks ja Dead by Christmas!


Vaikka olet kuollut, Joulu on ikuinen. Joten älä siis murehdi. Pian Joulu on mennyt ja edessä on uusi vuosi. Oletteko olleet kilttejä. Minä olen ainakin ollut kiltti, koska Joulupukki kävi täällä ja jätti minulle paketteja. On aika avata niistä ensimmäinen ja katsoa mitä niistä paljastuu. Revitääs nämä paperit pois.. ja täältä löytyy... Hobitti - An unexpected Journey Special Edition. Viiden DVD:n versio elokuvasta. Kävin vuosi sitten katsomassa tämän elokuvateatterissa.. 3D-versiona.. täytyy sanoa että olin osaksi pettynyt ja osaksi tyytyväinen. 3D versio toimi ajoittain hyvin, mutta silloin kun kohtauksessa kaksi ihmistä jutteli, tuntui kuin kaksiulotteiset läpyskät olisivat vain jutelleet keskenään eri syvyyksillä.. mutta sitten taas jossain kohtauksissa, missä esim. lenneltiin niin tuntui että jotkut esineet olivat ihan kosketusetäisyydellä teatterin sisällä.. 3D-lasit olivat vain todella raskaat pitää päässä niinkin pitkää leffaa.. ja toisaalta tuntui että monet kohtaukset olivat kuin kopioita Taru Sormusten Herra -leffoista.. tuntuiko teistäkin siltä.. Mutta ehkä tämän myötä sitten voi katsoa tämän uudestaan kotonaan ja käydä sitten elokuvateatterissa katsomassa sen uudemman pätkän.. Nykyiset leffalippujen hinnat ovat pitäneet minut poissa leffateattereista.. siis kyllähän niin on, että jos kertakatselu elokuvasta maksaa 15 euroa, niin kyllä siihen hintaan keksii elämässään jo paljon parempaa tekemistä kuin mennä yksin elokuviin.. kuten esimerkiksi ostaa joku hyvä levy ja kuunnella sitä vaikka seuraavan vuoden putkeen..

Jatketaan punk linjalla, tämä on Peter and The Test Tube Babies ja hekään ei tykkää Joulusta..


Peter ja testituubin pojista tulee mieleen heidän hittinsä Transvestite. Oletteko te koskaan vahingossa törmänneet transvestiittiin. Minä en ole, mutta kuulin kerran tarinan eräästä henkilöstä, ja tämä tarina on kuulemma tosi. No tämä henkilö oli portsarina eräässä nimeltämainitsemattomassa ravintolassa eräässä nimeltämainitsemattomassa pikkukylässä, ja sinne saapui eräs naiseksi pukeutunut mies, siis transvestiitti. Illan mittaan tämä portsari sitten kiinnostui tästä naisesta (miehestä) ja kuulemma suudelmiakin vaihdettiin tiuhaan tahtiin.. Kunnes sitten lopulta karu totuus paljastui, ja kuulemma tämä portsari oikeasti ei ollut tajunnut tätä jujua, ja kun oltiin pienellä paikkakunnalla, niin kyllä kesti kauan päästä eroon siitä häpeästä ja julkisuudesta jonka tämä miesparka sai kontolleen... no niin, tämän tarinan tarkoitus oli vain piristää teitä yksinäiset lapsukaiset.. kyllähän elämässä on pahempiakin asioita kuin viettää joulua yksin.. olisikohan kohta aika avata toinen paketti... mutta sitä ennen, soitetaan lisää rokkia... Ramones.. ei halua tapella..


Mikä siinä Joulussa muuten on, että juuri silloin tapellaan eniten kotona ja perheväkivaltatilastot ovat huipussaan. Suomalaiseen mentaliteettiin kun kuuluu, että on kahdenlaisia juhlia. Ne joissa syödään liikaa ja ne joissa juodaan liikaa. Monesti nämä vielä sekoittuvat ja Joulu on juuri sellainen. Sitten kun vielä ollaan pitkät pyhät oman perheen seurassa niin tunteet kuumenevat ja niitä ei päästä pakoon minnekään, kunnes tilanne eskaloituu. Lumihanki, kirves ja perhe. Nämä Turmiolan Tommit pilaavat sekä omansa että läheistensä elämät jopa loppuelämäksi. Luin viime joululta erään poliisin kertomuksen, jossa erään kotihälytyksen yhteydessä perheen isä oli ollut kadulla täysin humalassa, äiti sisällä kotonaan humalassa puolivuotiaan vauvan kanssa. Äiti ja isä joutuivat kiinniotetuiksi ja lapsi huostaan.. voiko tämän pahempaa tragediaa olla. Tuskin kaikki selittyy pelkällä alkoholillakaan, vaan kyllä se vika jollain tapaa täytyy olla ihmisissäkin. Ja meistä ihmisistä täytyy myös lähteä se muutos.. yritetään pitää huolta lähimmäisistä, eikä anneta toistemme vajota sinne murheeseen tai alkoholiin.. Tänäkin jouluna moni yksinäinen hukuttaa itsensä ja sitten perheensä..

NeilMutta ennenkuin itse hukumme, niin piti avata se seuraava paketti. Sieltä löytyy Neil Youngin elämänkerta, laitetaas oikein kuva tähän. Neil Young on yksi rock-historian isoista tähdistä, jonka oma elämäkään ei ole ollut helppoa. It’s better to burn out than to fade away. Neil on kertonut avoimesti huumeiden käytöstään ja biisissä Hitchhiker kiittää vaimoaan siitä, joka hänen elämänsä on pelastanut. Neil Youngin musiikki on niin hienoa, että soitetaan sitä tähän. Ja toivotaan että joku ihminen tästä herkistyisi ja parantaisi myös pahat tapansa. Joulu on myös antamisen aikaa, ja toivottavasti joku antaisi myös itselleen jotain. Paremman elämän.

Tässä Neil Young.


Otin tähän väliin yhden puhelun. Soittaja oli Arska, joka on asunut yksin yli kaksikymmentä vuotta, pienessä kylässä maalaispaikkakunnalla. Arskan kanssa juteltiin yksinäisyydestä ja varsinkin yksinäisyydestä Jouluna. Arska on elänyt koko elämänsä yksin. Tai seuranaan hänellä on kotieläimet. Lampaat, kaksi hevosta, ankkoja, ja liuta muita eläimiä, kilipukkeja ja niin edelleen. Ennen oli uskollinen koirakin mutta se kuoli vanhuuteen. Eläimet ovat hänen ystäviään. Mutta ihmiskosketus puuttuu. Yksinäisyys on erilaista. Arska tuntuu olevan vähän juovuksissa. On ollut enemmän tai vähemmän viimeiset vuodet, mutta äänestä paistaa silti inhimillisyys ja ei kuitenkaan epätoivo. Uskon että lemmikki tai kotieläinkin voi olla ystävä. Joskus ihmiset ovat ihmisten keskellä yksinäisiä. Luulen että kaupungeissä elää kaikista yksinäisimmät ihmiset. Kun katsotaan lasin läpi muiden elämää, mutta naapurit eivät tunne toisiaan. Olen itse maalta kotoisin ja Arska on todellinen henkilö sieltä. Arska on nykyisin jo kuollut.

Mitä on yksinäisyys. Miksi se tulee pahimmin Jouluna esiin? Johtuuko se siitä, koska yhteiskunta ajaa sitä Joulun sanomaa, jolloin kaikkien perheiden pitää kerääntyä yhteen, syömään suuren pöydän ääreen, minkä jälkeen lapset leikkivät ja laulavat, ja lahjat jaetaan? On onnea ja rakkautta. Mutta entä ne ihmiset joilla ei ole ketään läheisiä. Ei ole ketään ketä rakastaa, tai ketään kuka rakastaisi tai pitäisi huolta. Ovatko tällaiset ihmiset epäkelpoja? Mihin kastiin heidät jaetaan? Eikä kukaan muista heitä, heistä ei mainita kympin kevennyksissä, ei heistä kirjoiteta lehtien sivuilla. Hurstin joulujuhlassakin kaikilla syrjäytyneilläkin tuntuu olevan hyvä olla.

Sain neljännestä paketista Juicen runokirjan Sanataiteilija kävi täällä. Luulen että Juicekin oli joskus yksinäinen. Tämä on omistettu Arskalle, ja kaikille muille yksinäisille. Vaikka olette yksin, ette ole ainoita. Ja myös minä, olen yksin täällä studiossa. Radioaaltojen keskellä.


Entä sitten ihmiset jotka ovat menettäneet rakkaansa, joiden puoliso tai lapset ovat kuolleet? Tai vanhemmat. Miten selviytyä sellaisesta taakasta, varsinkin Joulun alla? Jouluna tyypillisesti käydään haudoilla ja sytytetään kynttilät, kuolleiden muistolle. Mutta kuolleet elävät yhä päämme sisässä muistojemme lehdillä ja saavat aikaan kaipausta, ikävää ja tuskaa. Kun on menettänyt läheisen rakkaan, on se toisenlaista yksinäisyyttä, vaikka olisi ystäviä lähelläkin. Surua ei toinen pysty jakamaan. Vaikka sanotaan että otan osaa suruusi, on se mahdotonta. Osaa voi ottaa urheilukilpailuun, juhliin tai muuhun tapahtumaan, mutta ei toisen ihmisen suruun ja ikävään. Joulu voi olla pahinta aikaa sellaiselle, joka on menettänyt rakkaan tai oman perheenjäsenen.

Sain viidennestä paketista Ismo Alangon Maailmanlopun Sushibaari cd:n (erikoispainos) jossa on mukana bonuslevy kolmannesvuosisatea taiteilijaelämää -Live. Olin itsenäisyyspäivänä katsomassa Ismon kiertuetta ja keikkaa ja Ismo esitti siellä laulun Masentunut Ameeba. Ennen laulua Ismo pyysi yleisöltä apua, hän pyysi apua koska laulu on niin raskas esittää. Hän sanoi laulun lyriikoihin viitaten että tältä tuntuu olla mies..

Minä olen masentunut, minä olen ameeba
Elämä on kidutusta, joululaulut kertoo meille
Tonttu-ukot hyppii, hei mutt'
Elämä on kidutusta, ikävää ja kovin synkkää

Et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?

Joulun tiedostetaan olevan muutenkin surullinen juhla. Niinkuin Ismokin viittasi joululauloissakin sanotaan että vain hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää.

Kuolleet nukkuvat kaupungeissaan Kynttilämeren alla
Ja meillä on aikaa joka Joulu itkeä haudalla.
Ismo Alanko.


Ilta alkaa jo tummua yön puolelle ja on aika päättää tämä radio-ohjelma. Yksinäisyydestä emme pääse eroon ja se seuraa meitä kuin varjomme, mutta toivottavasti saamme hetkiä jolloin emme olisi aina yksin. On aika soittaa viimeiset biisit ja toivoa sen jälkeen että huominen vielä koittaa.

Tämä on omistettu edesmenneelle Pulu Asunmaalle, jota Silu Seppälä esitti Kaurismäen elokuvassa Zombie ja Kummitusjuna. Silu sai pääroolistaan parhaan miespääosan Jussin, sekä San Sebastianin ja Pescaran elokuvajuhlien Euroopan paras miesnäyttelijä -palkinnon. Mikä on aika hyvin, ottaen huomioon että mies ei ole ammatiltaan näyttelijä, mutta toisaalta tunsi Pulun hyvin.


Jokainen meistä on yksin yksinäinen. Hyvää yötä.




Tiikeri